Sairaala kotina?

2017/09/11
Olen tästä aiheesta useammankin kerran sivumennen sanoen blogissani maininnut, mutta ainakaan päivitettyä versiota tilanteesta ei ole kokonaisen postauksen muodossa. Tämä vapaa-ajan, ystävien ja muun elämän yhdistäminen lääkikseen on ikuisuuskysymys, joihin moni alasta kiinnostunut toivoo vastausta. Olin jo sanomassa, etten tietenkään voi antaa tästä kuin yhden näkökulman, mutta aloin sitten miettimään, että aika iso osa lähipiiristäni on kanssaopiskelijoita. Ehkä osaan siis sanoa jo hiukan yleisestikin.


 Mikä on sinulle tärkeää?

Vaikka muihin yliopistoaloihin verrattuna lääkiksessä on aika paljon läsnäolopakollista opetusta, ovat päivät ja viikot aika hyvin suunniteltavissa. Ja toisaalta on hienoa, kun viikosta on automaattisesti varattuna tietty aika opintoihin. Lisäksi harkoissa oppii ihan eri tavalla kuin luennoilla tai itse kirjasta lukemalla. Usein sanon, että opiskeluun voisi käyttää kaiken vuorokaudesta liikenevän ajan. Lääketiede on niin massiivisen laaja ala ja uutta tietoa tulee päivittäin, että valmista ei tule ikinä. 

Täten ajankäyttö on pitkälti omissa käsissä. Riippuen vuosikurssista sekä pyörivistä kursseista, pakollista opetusta on 2-5 kertaa viikossa. Tämä tekee tunneissa muutamasta tunnista pariinkymmeneen. Näiden ulkopuolella tulee itse käytettyä opiskeluihin ehkä 10-20 tuntia viikossa. Viime viikolla esimerkiksi tutkin ennen harkkoja potilaita, harkkojen jälkeen luettiin ja tehtiin ennakkotehtäviä seuraavan päivän harkkaan ja tutkin vähän lisää potilaita. Tämä joustavuus jättää siis tilaa oman aikataulun tekemiselle. Saatan tehdä pidempiä päiviä joskus, jotta ehtisin vaikkapa päivällä harrastamaan joku toinen kerta. Tai tenttiinluvun jälkeen tuntuu usein aika hyvältä pitää vaikkapa ihan vapaapäivä.


Kotona ei ehdi käydä ja vanhoille ystäville saa heittää hyvästit

Moni muuttaa opiskeluiden koittaessa pois kotipaikkakunnaltaan. Tällöin vanhaan kaupunkiin jäävät usein perhe, ystävät ja joskus jopa puoliso. Minä olen kysyville suositellut, ettei ainakaan ykkösen syksyn aikana tekisi hirveästi suunnitelmia kotipaikkakunnalleen. Silloin luodaan ystävyyssuhteita ja tutustutaan niin uuteen kotikaupunkiin kuin tuleviin kollegoihin. Kuusi vuotta on pitkä aika ja opiskelukaupungin tunteminen, omien harrastusten jatkaminen ja uusien ystävien kanssa hengailu helpottaa huomattavasti koti-ikävää ja helpottaa sopeutumista. 

En suosittele välitilassa elämistä, tiedän kyllä tällaisiakin tapauksia, joiden "oikea" elämä on jossain muualla ja Kuopiossa käydään vain pakollisissa opinnoissa. Omien kokemuksieni mukaan sopeutuminen opiskelukaupunkiin on hyvin hankalaa tällaisessa tilassa eikä opiskeluajasta pääse kunnolla nauttimaan, kun mielessä on vain jatkuva kiire valmistua ja kiitää sitten äkkiä takaisin kotipaikkakunnalle. Toki ymmärrän, että on erilaisia tilanteita, jolloin ei välttämättä ole muuta mahdollisuuta. Esimerkiksi perhe toisella paikkakunnalla menee monesti täysin oikeutetusti "opiskelukokemuksen" edelle.  Itse käyn noin kerran kuussa Vantaalla, joskus pari kertaa kuussa ja joskus parin kuukauden välein, mutta keskimääräisesti varmaan noin.


Opiskeluaika on täydellistä uusien harrastusten etsimiseen

Kuten tuli jo todettua, lääkiksen ohella on aikalailla mahdollisuus tehdä mitä vain. Meidänkin koulussa on monia, jotka työskentelevät, urheilevat todella kovalla tasolla, kasvattavat lapsia tai tekevät jo kovatasoista tutkimusta. Toisaalta on lupa ihan vaan olla koulupäivän jälkeen, nauttia hyvästä ruuasta ja ystävien seurasta. Tai lukea muitakin kirjoja kuin koulukirjoja! Vanhana lukutoukkana järkytyin ykkösen keväällä, kun huomasin, etten ollut koko vuoden aikana lukenut mitään muita kirjoja kuin koulukirjoja. 

Kuten monet varmasti jo tietävätkin, niin olen Kuopiossa löytänyt täysin uusia harrastuksia sekä palannut vanhojen tuttujen pariin. Tämä on ehdottomasti auttanut kotiutumistani tänne ja nykyisin kotini onkin Kuopiossa. Ihmiset ovat erilaisia ja vaikka minulle on ollut ihan fine etsiytyä yksin kiinnostaviin harrastuksiin, ei kaikkien näin tarvitse tehdä. Uusista kavereista löytyy varmasti juuri samasta lajista kiinnostuneita ja ainakin Kuopion kokoisessa kaupungissa voi luottaa siihen, että missä tahansa harrastuspaikassa ainakin kolmasosa on opiskelijoita. 



Esimerkkiviikko

Ensi viikolla minulla on pakollista opetusta 17 tuntia, tämän lisäksi tulee tehtyä noin 10 tuntia omatoimista opiskelua, joten se jättää ihan mukavasti aikaa myös harrastuksille ja ystävien näkemiselle. Viikon aikana tulee käytyä ratsastamassa, salilla sekä parissa opiskelijatapahtumassa. Viikonlopuksi saatankin sitten lähteä Vantaalle. 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti