To be the best

2016/08/21
Kilpailunhalu ja voitontahto ovat sellaisia luonteenpiirteitä, jotka yhdistetään monesti menestyneisiin ihmisiin, niin hyvässä kuin pahassakin. Yksi tapahtuma viime viikolla sai pohtimaan omaa suhtautumistani näihin luonteenpiirteisiin.

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirt
Asu: Hame ja paita Zara, laukku Marimekko, kengät Toms
Meillä oli päivän treeninä 5 x 400m juoksua, joiden välissä tehtiin 20 x kahvakuulaswingiä kevyehköllä painolla. Treenin painotus oli juoksussa, jonka tiesin olevan yksi heikkouksistani. Kun juoksua treenasi, siinä kehittyi nopeasti ja pian jaksoi juosta aivan uudenlaisia matkoja aivan uudella vauhdilla. Juoksu sai kuitenkin jäädä, kun siitä tuli pakkopullaa ja harrastuskalenterini täyttyi muulla hauskemmalla. Joten jo puolentoista vuoden ajan olen antanut juoksukuntoni rapistua keskittyen muihin suorituksiin. Lähdin treeniin sillä odotuksella, että kunhan en nyt pyörtyisi kesken kaiken ja tekisin hommat omaan tahtiini, en edes lähtisi kilpailemaan nopeudessa treenikavereideni kanssa, joiden tiesin olevan minua paljon kovemmassa juoksukunnossa. Kierrokset vähenivät tuskaisen hitaasti ja minun lähtiessä vikalle juoksupätkälleni, istui suurin osa kavereistani jo hengitystään tasailemassa treenin jäljiltä. Omaan harvinaisen reippaita kavereita, joten yksi heistä lähti jo oman suorituksen tehtyää vielä siivittämään minua vikalle matkalle. Ilmeisesti naamani näytti siltä, etten selviäisi yksin. Olin otettu saamastani tuesta ja selvisin kuin selvisinkin maaliin saakka kunnon tsemppihuutojen saattelemana!

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirtTämä kerta jäi mieleeni ja sai minut ajattelemaan luonteenlaatuani. En ole koskaan ollut kovinkaan kilpailunhaluinen, ainakaan urheilusuorituksissa. Kilpailu ja väittely on mielestäni miellyttävää, mikäli omat voittomahdollisuuteni ovat suhteellisen korkeat. Minua ei motivoi lähteä kilpailemaan itseäni selvästi paremman kanssa eikä se varmasti saa taistelemaan ja tiristämään viimeisimpiä mehuja irti itsestäni.

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirt

Mutta toisaalta pidän itseni kanssa kilvoittelusta, haluan uskoa, että kykenen mihin vaan. Olen innokas oppimaan uusia taitoja, kokeilemaan uusia lajeja ja haastamaan itseäni. Pääsykokeeseenkin lukiessa tavoitteeni ei ollut olla kokeen paras vaan olla riittävän hyvä. Tavoitteeni oli päästä sisälle ja uskoin, että kovalla työllä tämä olisi mahdollista. Urheilusuorituksessa tavoitteeni saattaa monesti olla maaliin pääseminen tai aikarajassa suoriutuminen, ei porukan nopein aika. Rankassa ja vaikeassa treenissä tämä tavoite on usein varsin riittävä, toisaalta joskus huomaan, että paukkuja olisikin ollut enemmänkin. Tällöin ensi kerralla kokeilen uudestaan ja katsotaan, kuinka hyvin se menee.

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirt

Monesti lääkisopiskelijoita pidetään kilpailunhaluisina ja opiskeluista on sellainen kuva, että se on jatkuvaa kisailua parhaimmuudeesta. Osa sarjoista, kuten Greyn Anatomia, ruokkivat tällaista kuvaa lääkisopiskelijoista, jotka armottomasti ovat valmiita myymään kollegansa, jos sillä tavoin saavat parhaat toimenpiteet itselleen. Olen kokenut tilanteen varsin päinvastaiseksi, kun kurssitoverit pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan kavereita ja jakamaan hyväksi koetut materiaalit ja opiskelumenetelmät kaikkien kesken. Kilpailua varmasti on, mutta se näkyy enemmän yksilön itsensä maailmassa ja pyrkimyksissä olla mahdollisimman hyvä kuin taipumuksissa saada muut näyttämään mahdollisimman huonolta.

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirt

Olympialaisetkin osuivat sopivasti tähän voitonmietteideni keskelle ja herättivät luonnollisesti ajatuksia aiheesta. Tänään keihäsfinaalin uusintaa katsoessani mietin, kuinka hienoa on, että suomalainen on maailman kuudenneksi paras samalla kun miespuoliset sukulaiseni vaikeroivat sohvalla. Ymmärränhän minä sen, että olisi hienoa saada suomalaisia mitalisijoille, varsinkin kun heille selkeästi olisi mahdollisuudet siihen. Urheiluyleisö voisi kuitenkin vaikeroinnin ja haukkumiseen sijaan keskittyä niihin hyviin kohtiin ja nähdä se positiivinen puoli tuloksissa. Ne urheilijat tekevät siellä sen hetkistä parasta tulostaan positiivisten ja negatiivisten paineiden alaisena.

photography Olympus OM-D E-M10 Zara skirt shirt

Joskus toivon itselleni enemmän kilpailunhalua ja voitontahtoa, olisihan se nyt tietysti siistiä olla paras. Toisaalta minulta löytyy kunnianhimoa ja olen ahkera tekemään töitä, joten voin ihan tyytyväisin mielin olla myös riittävän hyvä.

Millaisia fiiliksiä kilpailunhalusta puhuminen herättää? Seurasitteko olympialaisia? Millä mielellä?

3 kommenttia :

  1. Hah, mä taas oon aika kilpailunhaluimen ja nautin jos oon jossain paras, vastaavasti jos en ole niin se ärsyttää suunnattomasti... :D ite tuli seurailtua olympialaisista lähinnä ratsastusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyll tonkin puolen ja paljon on omassakin kaveripiirissä niitä voittajatyyppejä! :) Kyllä mäkin tykkään voittaa, mutta oikeesti kisailemaan lähen vaan jos on tsäänssit olla paras :D Joo mäkin seurasin ratsastusta, oli kyllä tosi mielenkiintosta! nythän tulis niitä SM-kisoja esteiden puolelta :)

      Poista
    2. Totta, on kiva kisata jos tietää olevansa paras! :D joo SM-kisoja seurailin lähinnä vaan uutisista tällä kertaa :)

      Poista