Naisen asema Nepalissa

2017/05/20
Painavaa asiaa itselle hyvin tärkeästä asiasta! Instaan pääsin jo hiukan avaamaan tuntemuksiani eilisen health educationin jäljiltä. Olen nyt viime postauksissa keskittynyt aika paljon näihin ongelmiin, mitä olen täällä huomannut. Täällä on paljon hyvääkin ja varmasti onnea sekä iloa, mutta lukijoina toivon, että ymmärrätte kontekstini. Olen suurimman osan ajastani täällä viettänyt sairaalalla ja nähnyt paljon kurjuutta ja ongelmia. Yhteiskunnan asenteet, ennakkoluulot ja vanhat uskomukset usein vaikeuttavat tai hidastavat tilanteen etenemistä. Yksi terveyteenkin hyvin tiiviisti liittyvä asia on nimenomaan naisten asema tässä kulttuurissa.


Minulle on mahdollista 24-vuotiaana suomalaistyttönä opiskella valitsemaani alaa, päättää milloin haluan naimisiin tai alkaa miettiä perheen perustamista, valita oma puolisoni, päättää asuinpaikkani, kulkea yksin kaduilla, matkustaa yksin, harrastaa ja ystävystyä niin naisten kuin miestenkin kanssa. Jos olisin 24-vuotias nepalityttö hinduperheestä vaikkapa tällä alueella, minulla ei olisi noita mahdollisuuksia. Luultavasti ei mitään noista. Juuri eilen kierrolla kysyin erään yksivuotiaan lapsen äidin ikää ja lääkäri kertoi hänen olevan 17-vuotias. Ja kun tätä päivittelin tuli puhetta siitä, että minulla olisi täällä asuvana naisena jo varmasti kaksi tai kolme lasta. 



24-vuotiaana naimattomana naisena olen auttamatta vanhapiika. Täällä yli 50% tytöistä naitetaan alle 18-vuotiaana. Ja paino sanalla naitetaan. He eivät mene naimisiin rakkaudesta naapuripoikaa kohtaan, he menevät naimisiin naapurinpojan kanssa, koska se on edullinen naimakauppa molemmille perheille. Viime päivien ensisynnyttäjistä 90 % ovat olleet alle 18-vuotiaita. 



Etenkin maaseudulla vanhempien tulevaisuuden turvaa poikalapsi. Poika jää aikuisena asumaan vanhempiensa luokse ja yhdessä vaimonsa kanssa on velvollinen pitämään heistä huolta. Hindukulttuurin tulihautajaiset voi hoitaa ainoastaan poika. Pikkupojat saavat käydä koulua ja leikkiä ystäviensä kanssa joella samalla kun heidän siskonsa tekevät työtä kotona ja pelloilla. 


Täällä naisesta tulee miehensä alainen avioliitossa. Hääseremoniassa nainen pesee miehensä jalat ja morsiamen vanhemat juovat tämän pesuveden. Tässä he kaikki osoittavat uuden aviomiehen ylemmyyttä. Nainen alistuu miehensä tahtoon jokaisessa elämän osa-alueessa. Hän kantaa painavia lasteja päivät pitkät, hoitaa lapset, kodin ja ruuan ja on miehensä saatavilla aina.


Viimeisillään raskaana olevat naiset tai juuri synnyttäneet naiset eivät ole mikään poikkeus. Töitä on tehtävä samalla tahdilla ja tämä johtaa moniin ongelmiin. Kun naisen pitäisi saada synnytyksen jälkeen levätä ja antaa kroppansa palautua, hän joutuukin kantamaan monia litroja vettä satojen metrien päästä. Tai kävelemään useita kilometrejä päivässä karjaa paimentaessaan.  


Sairaalalla tähän yritetään vaikuttaa muun muassa valistamalla anoppeja (jotka usein käskyttävät miniöitään kovalla kädellä) sekä pitämällä äitejä sairaalassa pidempiä aikoja (monethan lähtevät kotiin vastoin lääkärin neuvoa). 


Nainen ei voi tehdä mitään eikä olla mitään ilman miessukulaistaan, joka usein on aviomies. Etenkin sairaalassa tämä on nähtävissä joka päivä. Nainen ei voi tehdä mitään päätöksiä yksin. Ei edes päätöksiä, jotka koskevat hänen omaa terveydentilaansa. Usein vastaanotollakin mies vastaa vaimonsa puolesta. Sairaalalla ei voida tehdä mitään toimenpiteitä ilman miessukulaisen suostumusta. Laillisesti se olisi mahdollista, kulttuurisesti ei. 

Nainen saastuu kerran kuukaudessa. Yhä on kyliä, koteja ja yhteisöjä, joissa nainen ei saa verisen vuotonsa aikana astua keittiöön, syödä muiden kanssa tai nukkua kotonaan. Jossain rankimmissa tapauksissa nainen ei saa kuukautistensa aikana astua sisälle taloon ja hänen tulee nukkua ulkona esimerkiksi karjan kanssa. Kuukautiset ovat myös iso ongelma tyttöjen koulunkäynnille. Monet tytöt lopettavat koulunkäynnin kuukautisten alkamiseen. Kouluissa ei ole vessoja, joissa peseytyä eikä perheillä missään nimessä ole varaa teollisiin pikkuhousunsuojiin (kun ei ole pikkuhousujakaan). Vaikka tytöt pystyisivätkin osittain jatkamaan koulunkäyntiä, heiltä jää kerran kuukaudessa viikko välistä kuukautisten takia. 


Lapsettomuus on lähes poikkeuksetta naisen syytä. Mies saattaa hyljätä hedelmättömän naisensa ja ottaa uuden vaimon, jotta jälkeläisten tulo varmistetaan. Jotain hyvin yksinkertaisia hedelmättömyystutkimuksia voidaan täälläkin sairaalalla tehdä, mutta usein niiden tuloksilla ei ole suurtakaan vaikutusta. Naisen kyvyttömyys ovuloida saatetaan voida korjata, muut syyt vaatisivat käynnin isoon kaupunkiin ja niin paljon rahaa, että harvalla täällä on sellaisia summia. 


Ja vaikka kotimaassani tai muualla lännessä pystyn tekemään mitä vaan ja olemaan täysin tasavertainen kenen tahansa kanssa, täällä en ole. Koska olen vaalea, minulta hyväksytään paljon asioita, joita paikalliset tytöt ja naiset eivät voisi tehdä, kuten jalkapallon pelaaminen yhdessä poikien kanssa. Silti monissa tilanteissa minua kohdellaan eri arvoisesti kuin ranskalaista miesvahvistustamme. Minua ei tietenkään kätellä ollenkaan (miehet siis kyllä kättelevät keskenään) tai puhutella ensimmäiseksi. Minä ja Elisa tarvitsemme mukaamme saattajan.


Tänään kohtasin hyvin suurta hämmennystä, kun eräälle nuorelle miehelle selvisi, että asun avoliitossa. Esiaviollinen yhteinen koti on täällä täydellinen ihmetys. Hän oli todella kiinnostunut siitä, että miten valitsin puolisoni ja hihitti, kun kerroin, että meidän kulttuurissamme monet asuvat yhdessä ennen avioliittoa, jotta oppisivat tuntemaan toisen ennen valtavaa sitoutumista. Erityisen hämmentävää oli rakkaus ennen avioliittoa. Että ensin tutustutaan, sitten ehkä ihastutaan ja jossain vaiheessa rakastutaan. 

Yhdessä asuminen herätti myös taloudellisen huolen. Hankinko itse rahani vai maksaako poikaystäväni minun asumiseni. Tämä herätti minussa erityistä huvittuneisuutta ajatellessani poikaystäväni tarkkaa suhtautumista finanssiasioihin. 

Nämä kertomani asiat naisen asemasta ovat nimenomaan hindukulttuuriin liittyviä. Kristityissä perheissä tilanne on usein parempi. Yksi lääkäreistämme kertoi myös, että hänen heimossaan, joka asuu pohjoisempana, ei olla hinduja ja siellä naisen tilanne on parempi. Kotona naiset käyttävät suurinta valtaa ja ovat yhteiskunnassa lähes miesten tasolla. Täällä sairaalan kodissamme on ollut ihana huomata, kuinka todella monet nuoret miehet auttavat kodinhoitajaamme ruuanlaitossa ja päivittäisissä askareissa. 

2 kommenttia :

  1. Mielenkiintoista asiaa ja tosi tärkeä aihe. On tosi hienoa saada konkreettisia esimerkkejä siitä, millainen naisen asema on eri puolilla maailmaa, sen sijaan, että hatarien mielikuvien perusteella rakentaisi oman mielipiteensä. Oli mainio lisäys, että nämä sun huomiosi koskevat nimenomaan hindukulttuuria, eikä koko Nepalia. Kiitos hyvästä jutusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Tuo on aivan totta, mielikuvien perusteella on kyllä lähes mahdoton saada oikeaa kuvaa. Itselläkin oli joku käsitys tai kuvitelma paikallisista oloista, mutten olisi osannut kuvitellakaan tällaista.
      Jep, hindukulttuurissa nimenomaan ja se pitääkin muistaa, ettei tule taas väärinkäsityksiä.
      Kiitos paljon kommentistasi!

      Poista