2,5/6 kohta takana, osaanko edes mitään?

2016/11/15
Photography purple hair pastelhair 2016 Olympus OM-D E-M10Niin, monestihan ajatellaan ja ajattelen itsekin, että kolmas vuosi koulua menossa eli puolet jäljellä enää. Sitten tulee se hetki, kun joku tuttu tai tuntematon kysyy, että kauankos sinulla nyt sitä koulua onkaan jäljellä ja saan naurahtaa, että neljä vuotta. Monelle tuo neljä vuotta tuntuu pitkälle ajalle, olenhan jo ollutkin tuolla koulussa ties kuinka kauan. Minulla ei ole kiire valmistua eikä kuuden vuoden kokonaisopinnot tai jäljellä oleva neljä vuotta tunnu edes kovin pitkältä ajalta. 
Viikonloppuna näin rakkaita lapsuudenystäviä pitkästä aikaa ja heitä tuntui huvittavan kiertelevä  vastaukseni kysymykseen: No, osaatko sä edes vielä mitään?. Enhän mä juurikaan osaa, mutta ajatus tuntuu hassulta. Olen ollut koulussa vasta reilut kaksi vuotta ja käytännön opinnot ovat juuri alkaneet, kuinka voisinkaan osata. (En pahastunut, don't worry ;). Ehkä vuoden päästä voin vakuuttaa heidät.
Tämä kolmas vuosi on ollut upeaa, jännittävää ja opettavaista ihan uudella tavalla. On upeaa huomata, että ei enää jännitäkään potilaan kohtaamista. On upeaa, että vaikka asiaa on tuhottomasti, oppii jatkuvasti. On vaikeaa vastata rehellisesti kysymykseen, osaatko vielä mitään. Tottakai osaan, mutta en voisi mennä ensi kuussa lääkärin pallille vastaanottoa pitämään. 
Osaan mitata verenpaineen, kuulen ja tunnistan suunnilleen tärkeimmät sydämen sivuäänet, kuulen hengitysäänet ja osaan katsoa EKG:stä joitain juttuja. Pystyn ottamaan verinäytteen ja laittamaan kanyylin, ainakin nuorelle ja terveelle ihmiselle. Tiedän, mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ja mikä on ateroskleroosin patofysiologia. Olen oppinut niin valtavasti, vaikka joskus tuntuukin, etten osaa mitään. 
Meillä on tällä hetkellä aktiivisesti meneillään kardiologian harkat ja gastrologian luennot sekä patologian luentoja ja harkkoja ja keuhkosairauksien harkkoja. Harkoissa tutustutaan tiettyyn olennaiseen aiheeseen, kuten vaikka sydämen vajaatoimintaan tai astmaan kliinisen opettajan johdolla. Jokaisella opettajalla on varmasti oma tapansa opettaa, mutta yleisesti ottaen harkoissa käsitellään ensin sairautta tai tilaa yleisesti, jonka jälkeen tutustutaan ennakkotehtävien potilastapauksiin ja sitten saatetaan lopuksi tavata vielä oikea potilas. 
Luentojen ja harkkojen lisäksi syysloman jälkeen alkoi pyöriä omatoimiset. Omatoimisissa käydään seuraamassa päivystystä 30 tuntia, seurataan polien ja osastojen toimintaa 30 tuntia sekä tutkitaan kymmenen potilasta. Välillä määrät tuntuvat paljolta, toisaalta taas vähältä. Minä olen tutkinut nyt kaksi omatoimista potilasta eikä ekan jälkeen ole enää jännittänyt! Toisaalta ehdin olla päivystyksessä sitä ennen neljä tuntia ja tutkia viisi potilasta. 
Meillä Kuopiossa on huippua monen muun asian lisäksi se, että meillä on paljon käytännön opetusta. Saamme viettää paljon aikaa sairaalalla ja pääsemme harjoittelemaan useaan otteeseen eri toimenpiteitä. Potilaan kohtaamista opetetaan kyllä kahdenkin eri kurssin voimin, mutta todellisuudessa se opitaan oikeiden potilaiden kanssa toimiessa. Vielä tulee varmasti mokattua useaan otteeseen, kun tulee möläytettyä jotain tyhmää tai toimittua väärin, mutta ne ovat niitä oppimisen paikkoja. Silloin on etsittävä jostain se nöyryys, nostettava käsi pystyyn ja sanottava, että hei mä mokasin. 
Olen siis oppinut paljon, sen verran ainakin, ettei itse enää pysy perässä, mutta minulla on loppuelämäksi vielä opiskeltavaa ja opittavaa. Se on tämän alan hienous ja viehätys, että perässä on yritettävä pysyä, mutta kiinni et ikinä saa. Odotan innolla, että pääsen ensi keväänä ja kesänä toteuttamaan oppejani käytännössä, kun pääsen tekemään harjoitteluitani. Samalla siihen on ikuisuus ja samalla se tuntuu tulevan ihan liian nopeasti, enhän osaa vielä mitään!
Aika tuntuu lentävän, mutta samaan aikaan tuntuu, että olen aina ollut Kuopiossa. Siellä on elämäni nyt, siellä on arkeni ja harrastukseni, siellä on monia rakkaita ystäviä ja yksi kaikista rakkain. On ihanaa käydä Vantaalla moikkaamassa ystäviä, perhettä ja sukulaisia, mutta on myös ihanaa palata takaisin kotiin.
Millaisia kokemuksia tai mielikuvia teillä on opiskeluista eri aloilla? Miten koette oppimisen ja opiskelun?

Photography purple hair pastelhair 2016 Olympus OM-D E-M10




4 kommenttia :

  1. Ihana lapsuudenystävät, vain heiltä voi saada tuollaisia kommentteja ;) Tuo on niin hauskaa, kun jotenkin sitä "unohtaa", miten paljon on oppinut ja kuvittelee tietäneensä kaiken oppimansa aina :D Itsekään en millään muista, mitä olen osannut abina ja mitä vastavalmistuneena sh:na - enkä enää sitäkään, mitä osasin ennen lääkistä! Outoa.

    Eipä ole kommentissa taas päätä eikä häntää, mutta siis tiedän tunteen :) Ja tiedät varmaan ihan älyttömästi kaikkia asioita, vaikka totta kai lopun elämää tulee vastaan uusia juttuja. Mutta just se on hienoa lääketieteessä (ja muussakin tieteessä), että asiat kehittyy ja uutta tutkimustietoa saadaan jatkuvasti! Siistiä :D

    Ja täsmälleen samat fiilikset: oli kivaa käydä Vantaalla, mut Kuopio on koti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha olet ihan oikeassa! 😁 Kyllä ne rakkaat ystävät tietää mitkö sanat valita ;)
      Siis todella hyvä pointti! Meidän koulussa jotenki hämärtyy ihan kokonaan, että mitä muu maailma tietää :D Ja yrityksistä huolimatta sanoissa on paljon ammattisanastoa, jota saa sitten selitellä muille.
      Lopun elämää saan oppia ja kokea uutta, ja se vasta onkin siistiä!
      Ihanaa, että Kuopiosta on tullut sinulle ja toivottavasti koko perheellesi koti! <3

      Poista
  2. Onko sulta mahdollista saada postausta Kuopion eri alueista? Sun mielipidettä/kuultuja juttuja, lempipaikat kaupungissa yms.? En ainakaan löytänyt tälläistä, ja harkitsen kaupunkiin muuttamista niin kiinnostaisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Joo, todellakin olisi ihana tehdä Kuopiosta postausta :) Paljon vinkkejä ainakin ruokapaikkojen osalta löytyy takatasku ;) https://trustmeimastudent.blogspot.fi/2016/06/mista-hommata-kamppa-kuopiossa.html Täältä löytyy jotain näistä Kuopion asuinalueista! :)

      Poista