Vastaukset kysymyksiinne part 1

2016/10/14

Kiitos miljoonasti kaikista todella mielenkiintoisista ja ihanista kysymyksistä! Jouduin monen kohdalla ihan miettimään, kun ei ole pitkään aikaa joutunut moisia pohtimaan tai ainakaan sanoiksi pukemaan. Kokosin vastaukset nyt kahdeksi postaukseksi, kun kysymyksiä tuli niin paljon, että olisi aika työlästä luettavaa kaikki kerrallaan. Luonnollisesti suurin osa kysymyksistä käsitteli lääkistä, mihin on aina kiva vastata! Ekan postauksen teemana onkin siis lääkis ja sen liitännäiset, toinen tulee käsittelemään enemmän henkilökohtaisia kysymyksiä.

Photography Olympus Om-D E-M10 1.8 45mm, portrait, valokuvaus, muotokuva



Hakeminen

Mikä asia vaikutti eniten siihen, että hait juuri Kuopion lääkikseen?
Tosi kiva kysymys, tätä kysytään multa tosi usein! Ihan sellaisissa netin ulkopuolisissakin piireissä. Mulla oli vaihtoehtoina siis Kuopio ja Tampere, joita vertailin parhaani mukaan. Yritin etsiä tietoa yhtä lailla kummastakin. Tampereen problem based learning kiinnosti kovin, Kuopiossa taasen käytännönläheisyys ja itäisempi sijainti. Lopulta hain Kuopioon niillä perusteilla, että se on lähempänää Pohjois-Karjalaa, siellä on käytännönläheinen opetus  ja sinne on vähän helpompi päästa. Myös mielikuva Kuopiosta kaupunki kiinnosti enemmän. En ole ikinä ollut suurten kaupunkien tyttö, vaikka Tamperekin tosi kiva paikka onkin. Jotenkin sydän ja johdatus veti tännepäin, hetkeäkään en ole katunut ja takaisin pk-seudulle en ole palaamassa.


Pääsitkö sisään ekalla hakukerralla vai jouduitko hakemaan useammin?
Pääsin onnekseni ja kovalla työllä sisälle ekalla kerralla, se oli kyllä niin kova huojennus! Tämä on luonnollisesti sellainen asia, joka monia kiinnostaa ja itsekin mietin silloin hakiessani, että eihän minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä sisälle, kun tämä on ensimmäinen hakukertani. Mutta nyt jälkiviisaana minulla on antaa teille tällainen neuvo: Sisälle pääse sinä vuonna, kun lukee tosissaan. 

Kävitkö valmennuskurssia? 
Kävin Mafyvalmennuksen kurssin, joka kesti helmikuusta toukokuulle ja melkeinpä tekisi mieli sanoa, etten olisi tässä nyt ilman sitä.

Kirjoititko lukiossa fysiikkaa, kemiaa tai bilsaa ja millä arvosanoilla?
En käynyt lukiossa kuin pakolliset kurssit fykebiä, joten en kirjoittanut niitä tuolloin. Kävin kuitenkin luku-urakkani keväällä kirjoittamassa kemian ja bilsan parempien lähtöpisteiden toivossa ja kirjoitin tuolloin kummastakin L.

Oliko Kuopio ensimmäinen hakuvaihtoehtosi? 
Lääkiksiinhän voi vielä nykyisellä mallilla hakea vain yhteen hakukohteeseen kerrallaan pitäen sisällään kaikki ihmis-, hammas ja elukkapuolen hakuvaihtoehdot, joten Kuopio olis ensimmäinen ja ainut hakuvaihtoehtoni.

Uskotko, että kaksoistutkinnon tehnyt voisi päästä lääkikseen, jos on kirjoittanut enkun, pitkän matikan, äikän, bilsan, kemian ja fysiikan eli käynyt ne kurssit lukiolla?
Todellakin uskon! Olethan silloin käynyt noita vaadittavia kursseja lukiossa paljon laajemmin kuin esimerkiksi minä aikoinaan! Ei muuta kun kirja vaan käteen ja laskemaan, kaikilta se vaatii kuitenkin kovaa työtä ja omistautumista. Meidän kurssillamme on niitäkin, jotka eivät ole käyneet lukiota laisinkaan, joten ei se taustaa katso!

Minkä hyvän neuvon haluaisit antaa tällä hetkellä lukiossa opiskelevalle?
Tsemppaa lukio hyvin läpi ja relaa sitten! Yritä jaksaa opiskella lukio kunnialla läpi, niin tulevaisuuden haaveet ja haasteet ovat paljon helpompia. Mutta älä pelkää tai huolehdi ajasta valmistumisen jälkeen, on ihan ok etsiä itseään tai miettiä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. On ehkä ihan hyödyllistäkin hankkia kokemuksia ja kasvaa vähän ihmisenä ennen kuin lähtee todella tekemään töitä sen oman tulevaisuutensa eteen. Ikinä ei ole liian myöhäistä alkaa tavoittelemaan unelmiaan, mutta toisaalta, jos tajuat tai löydät tavoitteesi, niin pidä siitä kiinni! 

Ja käytännön vinkkinä: kehitä itsellesi toimiva opiskelurutiini, se auttaa lukiossa, mutta erityistä hyötyä siitä on tulevaisuudessa!

Photography Olympus Om-D E-M10 1.8 45mm, portrait, valokuvaus, muotokuva

Opiskelu

Miten paljon klinikassa aikaa menee kouluun? 
Tää kysymys tulikin aika hauskaan saumaan, kun just tein ton minun viikkoni –postauksen, jossa aika hyvin aikataulutin koko viime viikkoni. No, meillä ainakin nyt on sellainen vaihe, että ma, ke ja pe on aamuisin luentoja ja sitten muut päivät ja välit on ripoteltu harkkoja eri ryhmille. Eli jotkut viikot ovat kiireisempiä ja jotkut rauhallisempia. Tämä viikko esim meillä on aika hurja, kun harkkoja on 7 kpl, kestoltaan 2-3 h ja sitten luennot ja ennakkotehtävät päälle. Pääsääntöisesti en kuitenkaan tee koulujuttuja klo 8-17 ulkopuolella.

Jääkö iltaisin vapaa-aikaa harrastuksille ja olemiselle vai painetaanko sairaalalla pitkää päivää ja illat kuluvat opiskellen?
Kyllä iltaisin on hyvin aikaa, riippuen tietysti, mitä asioita haluaa painottaa elämässä. Varmasti opiskeltavaa riittäisi lääketieteen saralta kellon ympäri, mutta itse olen halunnut muutakin elämää. Illat on pyhitetty harrastamiselle, kavereille, parisuhteelle ja telksulle.
Tämähän tulee jonkin verran muuttumaan nyt ensi viikon jälkeen, kun omatoimiset astuvat kuvioihin. Potilaita tutkitaan pääsääntöisesti klo 15-20 ja sitten omatoimisia toimenpiteiden, osaston, päivystyksen ja poliklinikan toiminnan seuraamista on yhteensä 60h tämän vuoden aikana. Niitä voi tehdä oman aikataulun mukaan myös viikonloppuisin ja loma-ajalla. Potilaita tutkitaan 10 tämän vuoden aikana.

Onko mitenkään realistista ajatella tekevänsä töitä opiskeluaikana ? Varsinkin klinikassa.
On ehdottomasti realistista, ainakin täällä Kuopiossa. Tiedän monia, jotka käyvät nyt kolmosenkin aikana töissä. Työtunteja tehdään ehkä pääsääntöisesti 5-15 h viikossa. Sitten, kun kliinisiä opintoja ja kursseja on jonkin verran takana, avautuu mahdollisuus myös puolipäiväisiin amanuenssuureihin sairaalalla jollain alalla, josta kurssi on jo suoritettu. Näitä ihmiset suorittavat ymmärtääkseni eniten kolmosella ja nelosella ja työtunteja on 20/viikko ja ne voidaan sumplia oman koulun lomaan. Lisäksi manupaikkoja voi hankkia esim. koulun loma-ajoille, joka on erittäin suosittua puuhaa. Tämä siis Kuopiossa.

Kuinka iso merkitys ruotsin osaamisella on lääkiksessä?
Virkamiesruotsi pitää saada hyväksytysti läpi, jos meinaa lisensiaatiksi valmistua. Riippuen taustoista tämä aiheuttaa joko isoa päänvaivaa tai tuntuu kivalta kertaukselta. Ruotsin taidon puute ei ole muutoin edellytys lääkäriksi tulemisessa. Jos ruotsi tuntuu todella heikolta, sen opiskelusta on vuosia tai sitä ei kenties ole ikinä esim. opiskellut, kannattaa käydä vaikka kansanopistolla muutamia peruskursseja ennen virkamiesruotsia. Tai opiskella itsenäisesti. Kyllä siellä pärjää!


Pärjääkö lääkiksessä, vaikka englanti ei ole kovin vahvaa (käsittääkseni kirjallisuus on
pitkälti englanniksi)?
No, tähän on vähän vaikea vastata yksiselitteisesti. Tavallaan englantia ei juurikaan 
tarvitse. Preklinikassa monet kurssikirjat ovat englanniksi, mutta toisaalta tarvittavan tiedon 
kursseista saa kyllä luennoilla kuuntelemalla ja luentodioja lukemalla. Sitten, kun on aika 
tehdä lopputyö, niin englantia kyllä tarvitsee. Monet artikkelit, joista tietoa kerätään, ovat 
englanniksi, joten siihen tulee kyllä valmistautua. Koulutukseemme sisältyy kaksi kurssia englantia. 
Klinikassa suurin osa kirjoista onkin sitten suomeksi, ellei halua jotain syventävää tietoa hankkia 
englanninkielisistä oppikirjoista.


Do you have some kind of compulsory work you have to preform after finishing medical school? 
Like in a health care center (terveyskeksus) for example? Something that would be kind of like the 
swedish AT-tjänstgöring (don't know if you are familiar with that though?). If I have understood it 
correctly you get your license directly after finishing medical school?
Sain kysymyksen yhteydessä luvan myös vastata suomeksi tähän, joten teen niin, sillä luultavasti helpompi selittää. Suomessa homma menee niin, että saat kyllä lisensiaatin pätevyyden suoraan koulusta, kunhan pakolliset opinnot ja harjoittelut on luonnollisesti suoritettu. Lääkikseen sisältyy 4 kk pakollista harjoittelua, joista 2 kk tulee suorittaa kirurgian ja/tai sisätautien alalla vähintään vanhempana amanuenssina (käytännössä 4 vsk. jälkeen) joko töitä tehden erikoistuvan lääkärin sijaisena tai ihan puhtaasti vaan amanuenssina. 2 muuta kuukautta saa itse valita kiinnostavalta alalta ja ne tulee yhtä lailla olla suoritettu 4 vsk. jälkeen. 
Valmistumisen jälkeen saat alkaa tehdä suoraan yleislääkärin töitä eli esimerkiksi terveyskeskusvastaanottoa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jos taasen haluat erikoistua, tulee sinun suorittaa erikoistumisen aikana 9 kk tk-palveluita. Nämä voi suorittaa missä tahansa erikoistumisen vaiheessa, mutta yleensä ihmiset menevät kuitenkin valmistuttuaan terveyskeskukseen töihin, joten nämä tulevat siinä samassa. 
Long story short, when you graduate, you have the permission to do general practisioner work i.e. in healthcare center. If you want to specialize, you need to do healthcare center services for at least 9 months during your specialization period.

Onko opiskelu rankkaa?
Omasta mielestäni juuri sopivan rankkaa. Välillä tulee viikkoja, jolloin paljon tekemistä ja opiskeltavaa, mutta sitten taas toisaalta on sellaisia rennompiakin viikkoja, joihin mahtuu vapaapäiviäkin. Monet ottavat stressiä tästä kolmosvuodesta, kun uutta asiaa ja omatoimisia tulee niin paljon, mutta itse olen yrittänyt järkeillä niin, että kun kerran sadat ja taas sadat opiskelijat ovat selvinneet tästä vuodesta vielä isommilla omatoimismäärillä kuin mitä meillä on, ei tässä varmaan ole mitään hätää. Ja viime vuoden seurattuani lähipiirissäni olevia kolmosia, eivät he vaikuttaneet erityisen rasittuneilta, vaan ennemminkin innostuneilta! Sanoisin, että asenne ratkaisee tässäkin ja toki jokaisen yksilölliset luonteenpiirteet.

Mikä on tärkein asia mitä oot tähän asti oppinu lääkiksessä?
Semmonen asia, minkä haluan muistaa loppuelämäni ja joka toivottavasti auttaa mua kyynistymättä tähän työhön. Pitää muistaa kuunnella potilasta ja antaa kaikki se aika, mitä siinä hetkessä on, sille potilaalle ja jättää omat asiat, murheet, rästihommat ja kaikki sellaset vastaanoton ulkopuolelle. Siinä on paljon hommaa ja eiköhän tuu unohtuukin jossain vaiheessa, mutta sen kun pystyisi pitämään suurimman osan ajasta kirkkaana mielessä, niin olisi jo tosi lähellä hyvää lääkäriyttä. Sitten tarvitaan enää aimoläjä asiantuntevuutta ja tietotaitoa.

Mikä on lääkiksessä parasta?
Melkein kaikki varmaan vastaavat tähän ihmiset. Ne kaverit, kokemukset ja tapahtumat, joita nämä vuodet tuovat mukanaan. Lääkiksestä saa kuin uuden perheen, sillä opiskelu niiden samojen kavereiden kanssa on niin tiivistä jatkuvasti. Ala on kuitenkin myös sellainen, että se vertaistuki on tärkeää uran eri vaiheissa.

Photography Olympus Om-D E-M10 1.8 45mm, portrait, valokuvaus, muotokuva

Kuopion lääkis

Mikä sun mielestä on Kuopion lääkiksen edut jos vertaa muihin lääkiksiin (jos tällaiseen pystyy vastaamaan :D )?
Niin, vaikee kysymys tietysti siltä kantilta, kun ei oo noita muita tullut kokeiltua ja ehkä vähän värikkäätkin mielikuvat eri paikoista, kun juttuja luonnollisesti liikkuu. Se oma kaupunki, minkä valitset on luonnollisesti se paras, mutta mikä Kuopiossa eritysesti viehättää, on klinikan varhainen alotus jo kolmosvuoden alusta, tutkittavien potilaiden suurehko määrä muihin verrattuna ja sairaalalla vietetty aika päivystyksiä, polia ja osastoja seuraten. Myös mahdollisuus päästä tekemään erinäisiä toimenpiteitä jo kolmos/nelosvuonna on isohko. Esim. astrupin otto tulee hyvin tutuksi kolmosella, kirurgian kursseilla pääsee tikkaamaan ja poistamaan luomia, joista ainakin toista pääsee kyllä aktiivisesti käyttämään päivystystä seurattaessa.

Onko vuosikurssilanne/ylipäätään koulusanne paljon ulkopaikkakuntalaisia?
Meillä on ihan todella paljon opiskelijoita ympäri Suomea. Melkeinpä tuntuu, että ne aidot kuopiolaiset ovat vähemmistönä koulussamme. Muualta Savosta tulee luonnollisesti runsaasti porukkaa. Jonkin verran tulee pääkaupunkiseudulta ja etelästä porukkaa, mutta usein he haluavat palatakin sitten opiskeluiden jälkeen takaisin juurilleen. Itä-Suomesta tuntuu tulevan paljon porukkaa, Etelä- ja Pohjois-Karjalasta. Lapista ja länsirannikoltakin tulee jonkun verran. Paljon on porukkaa Keski-Suomesta, Jyväskylän huudeilta ja jonkun verran Tampereen lähettyviltä. Ihan joka paikasta, ja se tästä hommasta tekeekin niin mielenkiintoisen, kun pääsee tutustumaan kollegoihin ympäri Suomea!

Onko opiskelijoiden välillä kilpailua?
Tjaa, varmaan joissain piireissä on, mutta ehkä se on lähinnä yksittäisten ihmisten kilpailua toisia vastaan sillä tavalla, että haluaa menestyä ja saada vaikkapa hyviä arvosanoja. Ei se kyllä mitenkään vallitsevaa ole enkä ole kokenut, että lääkiksessä mitään Greyn Anatomia –tyyppistä kyynerpäätaktiikkaa käytettäisiin muiden kustannuksella. Olen kuullut juttuja, joiden mukaan tämä vaihtelisi kouluttain, mutta uskoisin ennemminkin olevan yksittäisten ihmisten tai pienen piirin juttuja, eikä laajemmassa mittakaavassa.

Photography Olympus Om-D E-M10 1.8 45mm, portrait, valokuvaus, muotokuva

Minä ja lääkäriys

Onko lääkäri ollut aina sun unelma-ammatti vai tuliko se myöhemmin mieleen?
Tämä onkin mielenkiintoinen juttu. Lapsesta asti halusin olla lääkäri tai eläinlääkäri, vähän päivästä ja iästä riippuen. Katsoin kaikkia mahdollisia ja mahdottomia lääkäriohjelmia ja olin todella kiinnostunut ihmiskehosta ja sen toiminnasta. Lääkikseen tähtäsin vielä yläasteella, mutta sitten lukiossa tuli kapinavaihe eikä vaikeat fysiikka ja kemia jaksaneet enää kiinnostaa. Luin lukiossa sitten humanistisia aineita ja tähtäsin kauppikseen.
Eräs kaunis kevätaamu v. 2013 tajusin kuitenkin, mikä se minun todellinen intohimoni onkaan ja päätin hylätä kauppiksen ja aloin seuraavana syksynä lukemaan lääkiksen pääsykokeeseen. Loppu onkin sitten historiaa.
Tavallaan se siis onkin unelma-ammatti, mutta harhauduin polultani hetkeksi. Onneksi tajusin sen kuitenkin jo noin aikaisin!

Millainen lääkäri haluaisit tulevaisuudessa olla (mitä piirteitä arvostat lääkärissä)?
Haluaisin olla asiantunteva, empaattinen ja potilaan asioista kiinnostunut lääkäri. Haluaisin
olla jonkin laajemman alan spesialisti, alani huippu, jolla kuitenkin olisi aikaa potilaille ja 
heidän asioilleen. Haluaisin olla sellainen lääkäri, joka onnistuu rakentamaan luottamuksen 
potilaaseen siinä lyhyellä vastaanottokäynnillä ja että potilaalle tulisi sellainen olo, että 
haluan todella auttaa. Toivon, että en kyynisty vaan pystyn kohtaamaan ihmisen aina 
yksilönä.

Mitkä on sun mielestä lääkärin tärkeimmät ominaisuudet?
Liippaa musta aika paljon tuota aikasempaa kysymystä ja liittyykin paljolti siihen. Lääkäri tarvitsee tosi paljon lääketieteellistä tietoa, mutta ne ominaisuudet onkin sitten vähän vaikeampi nimetä. Lähtökohtasesti lääkärin tulisi kyetä tarpeelliseen määrään empaattisuutta, mutta pitäisi osata pitää ne potilaan asiat myös ulkopuolella siitä omasta itsestä ja elämästään. Pitää kyetä kuuntelemaan ja olemaan aidosti kiinnostunut potilaan asioista. Sen lisäksi tarvitaan reippaasti nöyryyttä ja valmiutta sanoa, jos ei jotain osaa. Itseluottamus on tämän nöyryyden rinnalle sitten myös hyvä pari.


Onko sua alusta asti kiinnostanut joku tietty, vai onko opintojen aikana tullut jotain mistä oot innostunut?

Kun ykkösvuonna tätä kysyttiin, niin vastasin aina, että lastentaudit. Sitten kakkosella tuli se erityisalani.fi, joka tietysti nousi välittömästi valtavaksi hitiksi meidän koulussa. Vastasin mahdollisimman todenmukaisesti ja kone antoi naistentaudit ja synnytykset. Ihmettelin tulosta, sillä silloin ajatus gynekologista ei tuntunut yhtään houkuttelevalta (niin kuin se kone eksaktia tiedettä olisikin). Tein testin uudestaan ja uudestaan yrittäen saada lastentauteja tai muita silloin mielenkiintoiselta tuntuvia aloja pomppaamaan ykkössijoille. Naistentaudit piti kuitenkin koko ajan pintansa ja minunkin oli nöyrryttävä ja tutkittava asiaa vähän enemmän. Niistä tutkimuksista lähtien alasta on tullut vähän pakkomielle minulle ja se onkin tosissaan haave #1.

Mitkä erikoistumisalat ovat tähän asti tuntuneet mielenkiintoisimmilta?
Naistentaudit ja synnytykset ovat sellainen henkilökohtainen suosikkini, vaikka meillä ei ole
edes ollut siitä kurssia vielä! Tämänhetkisistä kursseista keuhkotaudit ja anestesiologia
vaikuttavat mielenkiintoisilta. Moni on innostunut kardiologiasta, mutta jostain syystä se ei
kiehdo meikäläistä


Mikä olis tällä hetkellä se ala, johon haluaisit erikoistua/onko haaveissa erikoistuminen ylipäänsä? Ja 
miksi? :)

Tällä hetkellä tosi vaikea vastata tähän kysymykseen, vaikka sydän huutaisikin yhtä tiettyä vastausta. 
Haluaisin hirveästi sanoa, että ehdottomasti haluaisin erikoistua, haluaisin niin paljon olla 
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Erityisesti se lisääntymis- ja synnytyspuoli kiinnostaisi. 
Eli ehdottomasti on haaveissa, mutta vaikea sanoa, mitä todellisuuden lääkärintyö on ja mihin sitä 
sitten haluaa lähteä. Toisaalta vois olla aika ihanaa olla jonkin pienen paikkakunnan tk-
lääkärinäkin!
Haluaisin erikoistua, jotta voisi olla jonkin alan huippu. Omaan kuitenkin sen verran kunnianhimoa, 
että unelmana olisi sada hoitaa jonkin tietyn alueen kinkkisimpiä tapauksia, pitää koulutuksia ja olla 
korvaamaton jollain tavalla. Opettaa osaamansa eteenpäin. Tk-lääkäriys taasen kiinnostaa sen 
monipuolisuutensa, pitkien potilassuhteidensa ja ihmisten kanssa olemisen takia. Myös siinä voi 
toteuttaa laajaa osaamistaan.

Minkä takia haluat juuri lääkäriksi?
Vaikee kysymys! Hankala lähinnä varmaan pukea sanoiksi. Haluan lääkäriksi varmaan pohjimmiltani sen takia, että minulla on suuri tarve auttaa ihmisiä. Haluan auttaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan, auttaa heitä kipujensa kanssa ja haluan auttaa ihmisiä löytämään ratkaisuita ongelmiinsa. Lisäksi ihmiskeho on supermielenkiintoinen. Se, että kaikki toimii niin tarkasti ja loogisesti loppuen lopuksi.
Pidän alaa myös todella monipuolisena ja se tarjoaa mahdollisuuksia niin yrittämiseen kuin vapaaehtoistyöhönkin.

Voisitko kuitenkin ajatella vaihtavas elukalle?
Tämä kysymys pohjautuu varmaankin siihen faktaan, että hakuaikanani ensimmäinen vaihtoehto jossain vaiheessa oli tosissaan elukka. Mielipide muuttui noin puolessa välissä projektia ja pakko sanoa, että nyt en voisi kuvitellakaan vaihtavani. Viihdyn niin hyvin ensinnäkin Kuopiossa, mutta erityisesti opintojeni parissa, että no way! Sori Tarzan <3

Photography Olympus Om-D E-M10 1.8 45mm, portrait, valokuvaus, muotokuva

6 kommenttia :

  1. Voi tätä oli ihana lukea, vaikken lääkikseen ole koskaan pyrkinyt tai pyrkimässäkään. Hassu sattuma, että meillä on aika samat näkemykset oman suuntautumisen kanssa työelämää ajatellen, sillä itsekin ensimmäinen haaveeni oli lastensairaahoitajaksi valmistuminen. Mutta nyt opiskelujen edetessä naisten syöpätaudit ja leikkuri, hedelmöityshoidot, synnärillä työskentely ovat alkaneet kiinnostaa yhä enenemässä määrin. Mun kohalla tää tarkottaa vain sitä, että täytyisi erikseen hakea kätilön suuntaaviin opintoihin. Joten jos hyvin käy niin ehkä me joskus työelämässä tavataan kollegoina ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! On ollut hauska kyllä huomata, kuinka monella on kiinnostusta juurikin tuolle suunnalle :) Se tarjoaa niin valtavasti mahdollisuuksia kyllä kaikilla tahoilla! Pitää nyt katsoa, mitä opiskelut ja kokemus tuovat edessään ja mikä sitten tuntuu eniten omimmalta loppuen lopuksi :D Vähän on sellainen, että jos tapaa hyvän lääkärin joltain tietyltä alalta niin sitten haluan heti erikoistua sille alalle :D
      Onko niihin kätilöopintoihin vaikea päästä? Siitä tulee varmaan jotain lisäaikaa sitten? Tosi mielenkiintoista! Toivottavasti törmätään vielä samoissa hommissa :)

      Poista
  2. Kiitos vastauksesta koskien erikoistumista ja pakollista tk-työtä (tänään löytyy sanat suomeksi hieman paremmin niin ei englantia tarvitse käyttää :p)
    Olin itsekin saanut saman kuvan siitä että ei ole mitään pakollista tk-jaksoa (erikoistumisjaksoa pois lukien) mutta olen kuitenkin kuullut siitä niin paljon että sitä olisi olemassa.
    Mutta käsittääkseni on olemassa myös jonkinlainen eurooppalainen yleislääkärin pätevyys (en nyt keksi parempaa termiä) ja että siihen kuuluu tk-työtä?

    Sori että tuli nyt enemmän kysymyksiä :p en muistanut tätä silloin kun ensimmäistä kertaa kysyin.

    Jos saan vielä yhden kysymyksen esittää, luuletko että näin ruotsinkielisenä pärjäisi suomenkielisessä lääkiksessä? Helsinkiin en todellakaan haluaisi muuttaa :p jotenkin on lääkis yhtäkkiä ruvennut kiinnostamaan. Mutta olisi nyt muutamaksi vuodeksi vielä jatko-opiskelijan paikka, voihan olla että sitten kun on väikkäri valmis ei niitä toisen tutkinnon lukemisen mahdollisuuksia edes ole :p

    Kiitos taas kerran siitä että jaksoit selvittää mun kysymyksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no hyvä että selvisi molemmilla kielillä! Tuosta eurooppalaisesta jutusta en ole ottanut niin tarkasti selvää, mutta olen ymmärtänyt niin, että YEK-jakso olisi sellaista ja siihen kuuluisi se sama 9 kk tk-palveluita myös. Voin myös olla väärässä, kun sitä en ole niin tarkasti tutkinut eikä siitä meille hirveästi olla vielä puhuttukaan (heh, ei taida olla ihan ajankohtaisia vielä nämä erikoistumisasiat :D). Hyvä vaan jos tulee kysymyksiä mieleen, vastaan aina tosi mielelläni!
      No, ainakin kirjoituksestasi päätellen osaat hyvin suomea, joten en näkisi mitään syytä miksei! Toki jos ei ole tottunut käyttämään, niin varmasti alkuun joutuisi hakemaan joitain sanoja, mutta paljon sitä uutta asiaa ja uusia sanoja tulee suomenkielisillekin, joten jos lääkis kiinnostaa, niin suosittelen kyllä yrittämään!
      Mitä alaa luet nyt? Alanvaihtajiahan löytyy useita ja on niitäkin, jotka ovat tehneet väikkärin aikaisemmalta alaltaan jo :)

      No tottakai!, toivottavasti ne edes vähän selvisi! :)

      Poista
  3. Kemia on nykyinen ala. Alunperin haluaisin opettajaksi, mutta olen opiskeluaikana kuitenkin huomannut että ei se sitten ollutkaan oikea ala. Onneksi pystyi kasvatustieteen opiskeluista saada todistuksen (onkohan nyt oikea sana :p) erikseen ja voi anoa vastaavuustodistusta. Eli olen nyt kemisti mutta minulla on myös ke-ma-opettajan pätevyys.

    Ei se itse alanvaihto pelota, enemmän kyllä se että mitähän nämä ministerit ehtii keksiä sillä aikaa kun väikkäriä teen :p

    Kannattaisi varmaan nyt vaan yrittää nauttia tutkimusmahdollisuudesta, enhän kuitenkaan ole muutaman vuotena hakemassa mihinkään. Mutta lääketiede kyllä kiinnostaa enemmän ja enemmän. Ja sanoisin että itse lääketiede eikä välttämättä lääkärin työ.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdollisuudet varmasti kemistilläkin on keskittyä lääketieteen parissa, varsinkin jos tutkimustyö on se sinulle omin!
      Ja tuo opettajantyökin on varmaan sellainen, että vaikka se ei nyt kiinnostaisi, niin voihan sen pariin myöhemminkin palata, jos se joskus taas tuntuu omimmalta :)

      Paljon on vaihtoehtoja, kun on vaan vähän kekseliäs! Toivottavasti löydät sen oman polkusi ja intohimosi :)

      Poista