Opin opiskelemaan!

2016/05/12
Voivoi, että tähän ikään piti elää ennen kuin tajusi, että asioita opiskelemalla oppii! Pääsykokeisiin lukiessa opin tekemään töitä, mutta yliopistossa säikähdin todenteolla, kun numerot eivät todella olleet sitä tasoa, mihin olin tottunut. Kumma juttu, kun opiskelu oli tenttialueen avaamista kaksi päivää ennen tenttiä ja tenttiarkiston nimeen vannottiin. Opiskelurutiinit ja -tavat olivat siis ihan täysin hukassa.

En tiedä, mikä minuun meni tässä kevään kynnyksellä, kun loputtoman vannomisen sijaan tartuinkin sitten oikeasti siihen kynään ja materiaaleihin ja aloin sanalla sanoen opiskelemaan. Ei siihen vaadittukaan sitten mitään ihmepoppaskonsteja tai oman itsensä syvempää analysoimista. Olen sen tiedostanut aina, että kuulemalla ja pohtimalla asiat jäävät parhaiten päähän. 
Aloitin farmakologian opiskelun tekemällä luentodioista muistiinpanoja ja käymällä niitä läpi. Kaikista parasta on kuitenkin se, kun valittuni tenttaa minulta vaikka autossa tai kouluun pyöräillessä eri lääkeryhmiä. Näin ne jäävät ehdottomasti parhaiten päähän, kun pääsee sopivien kysymyksien kautta itse pohtimaan ja miettimään. Olenkin jo nyt ehdottanut niille ystävilleni, jotka oppivat samalla tavoin opiskelupiirin perustamista syksyllä. Puheisiin se varmastikin jää, mutta ainakin voin vaivata avokkiani kuulustelemaan minua. 
Kavereiden kanssa puhuttuani tämä tuntuu olevan yleinen ongelma. Ihmiset, joilla ei ala- tai yläkoulussa eikä edes lukiossa ollut minkäänlaisia vaikeuksia saada hyviä arvosanoja kursseista, ovatkin nyt yliopistossa ihan pulassa kaiken tietomäärän kanssa. Sen lisäksi, että omaisi hyvän opiskelutekniikan, olisi tärkeää osata poimia ne olennaisuudet kaiken epäolennaisuuden seasta. Itse olen tässä suhteellisen huono, muistan kun kolmosluokalla tehtävänä oli tehdä tiivistelmä jostain annetusta tarinasta enkä osannut yhtään lyhentää sitä, vaan kirjoitin tarinan tyyliin kokonaan uusiksi käsin. 
Nyt, kun olen kuukauden päivät lueskellut ja ihan pyrkinyt kunnolla opiskelemaankin, ajattelin jakaa oivalluksiani tästä projektista. Ihan ovat joutuneet kaveritkin päivittelemään, että kaikkea sitä näkee, kun vanhaks elää. 
Tämä opiskeluni huipentui tänään luennolla järjestettyyn quiziin, jossa pääsin viidennelle sijalle! Osallistujia oli yli kuusi. No on toki vielä tentti tulossa, mutta silti... 

Tämän hetken kuumimmat vinkit:
1. Keskity siihen, mitä teet
2. Tee muistiinpanoja tai mieti muistisääntöjä opettelemillesi asioille
3. Keskustele kavereiden kanssa aiheesta/ Opettakaa toisianne
4. Älä pyri hallitsemaan kaikkea täydellisesti, keskity olennaisuuksiin 
5. Asioita ei ihan oikeasti opi opiskelematta. Vaikka tuntuisi työläältä, se työ kyllä palkitsee, kunhan palkinto on tarpeeksi motivoiva.


Tänään suoritin viimeisen klinikkakynnyksessä olevan askelman eli tämä tyttö pääsee ensi syksyllä jatkamaan opintojaan sairaalassa, ihan oikeiden potilaiden ja lääkäreiden parissa!

Jos teille tulee omia opiskeluvinkkejä mieleen, otan niitä mielelläni vastaan ja teen sitten koosteen niistä tänne blogin puolelle! Meitä on niin erilaisia oppijoita, että hyödyttää varmasti monia. Ihanaa kevättä!

Loppukevennyksenä ote syöpälääkkeiden luentodioista. Ei hätää, tätä ei todella tarvitse osata, esimerkkinä vain.




2 kommenttia :

  1. Ihan mahtava postaus ja todellakin kolahti, vaikka yliopiston sijaan opiskelinkin amkissa sairaanhoitajaksi. Juuri eilen kirosin ja harmittelin sitä kuinka aina kaikki jää puolitiehen ja viimetippaan. Meillä on tänään kudoseheyden tentti ja harmittaa oma saamattomuus edes avata materiaaleja.

    Ois kiva kuulla vinkkejä siihen, miten saat tartuttua tuumasta toimeen eli avattua ne kirjat ajoissa. Olen itse tehnyt tuhansi lukusuunnitelmia, eikä yksikään ole pitänyt. Jopa ylppäreihin luin edellisenä iltana ja silti vahvat exemiat sain psykasta ja terveystiedosta. Lukemattomien kokeiden hyvätkään tulokset eivät tunnu hyviltä, kun tiedän hutiloineeni ja käyneeni tentissä vain hyvän onnen kanssa. Lukusuunnitelmani ovat usein olleet myös hyvin epärealistisia opiskelumäärältään ja ehkä juuri siksi ne ovat osoittautuneet toimimattomiksi. Ihailen kovasti niitä, jotka osaavat opiskella ja tehdä läksynsä, koska itseltä se on aina jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Eikä kyse todellakaan ole kiinnostuksen puutteesta. Tykkään opiskella ja varsinkin nyt oman alan aiheet ovat oikeasti mielenkiintoisia. Joku vain hiertää siinä aloittamisessa.

    Nyt amkissa harmittaa, kun numerot ovat tippuneet ja kun opiskelu on muuttunut entistä itsenäisemmäksi ja nopeatahtiseksi en meinaa enää pysyä muiden mukana. Lisäksi koen opiskeltavat asiat tärkeiksi osata hyvin ihan jo ammattiakin varten, enkä siksi haluaisi enää mennä kaikesta läpi aina rimaa hipoen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo todellista, siis niin samanlaiset fiilikset! En voi ymmärtää, että vaikka on unelmien opiskelupaikka, tosi mielenkiintonen ala ja silti vaan nyhvää sen opiskelun kanssa saamattomuuttaan :D
      Tuo on just se, että vaikka niistä tenteistä rämpiikin läpi tai vaikka hyvilläkin numeroilla, mutta ne asiat eivät ole sillä tavalla päässä vaan mahdollisimman ulkoa opeteltu kaikki, niin se on vään semmosta hauki on kala -meininkiä. Ja meidänkin alalla olisi hyvä kyllä händlätä ne syyt siellä takana, että mistä tämä johtuu ja miksi tehdään näin. Jotenkin nyt kun on lähtenyt tämän farmakologian kanssa sieltä perusteista, niin ymmärtää minkä takia se ykkösvuosi tahkottiin niitö biokemioita, tosi ratkaisevassa asemassa, jos ei vaan halua opiskella ulkoa. Ja kun tajua ne menetelmät siellä taustalla, niin ei samalla tavalla tarvitse opiskella ulkoa, vaan ne on enemmän pääteltävissä. Ehkäpä tämän oivallus sai osaltaan intoutumaan opiskelusta uudelleen!
      Tuntuu nuo sinun fiilikset kyllä niin tutulta! Enää ei niinkään ne numerot kiinnosta, vaan haluan oikeasti olla hyvä tulvassa ammatissani enkä nolata itseäni totaalisesti potilaidenkaan edessä :D
      Haluan rohkaista, että uskon, että sullakin se homma lähtee uusille raiteille, kun vaan löydät sen inspiraation uudestaan siitä opiskelusta ja jonkun itselle mielekkään tavan opiskella! Kokeile erilaisia tapoja ja älä ahmi liikaa kerralla. Ihan varmasti menee opiskelusta maku, jos tänään päätät alkaa opiskella ja luet 10 tuntia putkeen ja sitten ei varmasti tule enää pariin viikkoon kirjoja avattua :D Lue vaikka luento tai aihe kerrallaan ja touhua sitten jotain kivaa!
      Tsempit aloittamiseen ;)

      Poista