Postaussarja: Kuopio lääkiskaupunkina

2016/03/06
Noniin! Nyt päästään asiaan. Vuorossa on lupaamani postaus Kuopiosta lääkiskaupungista. Tämähän on osa sarjaa, jonka kautta pääsee lukemaan ja vertailemaan kokemuksia eri kaupungeista. Mukana meillä on
TURKU: Blue Zone
TAMPERE: Kandielämää



1. Millainen on tutkinnon rakenne Kuopion lääkiksessä?

Olen ymmärtänyt, että tämä menee suhteellisen samalla rakenteella, mitä nyt puolen vuoden vaihteluita sinne tai tänne. Kuopiossa homma menee niin, että ensimmäiset kaksi vuotta ollaan preklinikassa ja opiskellaan aihealueita, jotka luovat pohjan tuleville opinnoille. Kurssit käsittelevät esimerkiksi anatomiaa, biokemiaa, fysiologiaa ja mikrobiologiaa. Preklinikan kursseista enemmän täällä. Klinikassa päästään niin sanotusti asiaan. Itsehän olen vasta 2. vuosikurssilla eli preklinikan viimeisiä viedään, mutta perustan kuvaukseni vanhempien opiskelijoiden sanaan ja lukemaani infoon. Nyt Kuopiossa on jännät paikat edessä, sillä meidän kurssimme on ensimmäinen klinikan aloittava kurssi täysin uudella curriculumilla. Kurssien paikkaa on vaihdettu rankallakin kädellä, mutta luonnollisesti kaikki kurssit käydään läpi jossain vaiheessa opiskeluita. Meidän tapauksessamme klinikka alkaa sisätaudeilla, joka on kolmosvuoden iso kokonaisuus. Tämän lisäksi on pienempiä kursseja kuten anestesiologia ja tehohoito sekä radiologia.

Klinikka kestää koko loppulääkiksen ajan eli yhteensä neljä vuotta, jonka aikana käydään läpi eri erikoisalat kurssien kautta ja saadaan lopulta valmiudet itsenäiseen työskentelyyn yleislääkärinä. Kandin arvon opiskelijat saavat jo kolmosen alussa.


2. Millä tavoin kursseilla opiskellaan ja opetetaan?

Opiskelutapoja on varmasti yhtä monta kuin on opiskelijaakin, mutta tentit pohjautuvat erityisesti preklinikassa luentomateriaaleihin. Joissain kursseilla painotetaan, että kirja tulisi hallita, mutta vielä en ole yhtään kirjaa hallinnut. Kurssien ollessa preklinikassa luentopainotteisia mukavaa vaihtelua tuovat usealla kurssilla olevat harkat eli harjoitukset eli pakolliset pienryhmät. Kurssin aiheesta ja luonteesta riippuen ne saattavat olla pienryhmässä artikkelien parissa työskentelyä, laboratoriotyöskentelyä, kaverin palpoimista, keuhkojen ja sydämen auskultointia pareittain tai jonkun casen purkamista. 
Klinikassa luennot jatkuvat, mutta niiden määrä ja merkitys vähenevät. Monet kokevat opiskelun mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi itseopiskelun kautta. Klinikassa pienryhmäopetuksen määrä lisääntyy merkittävästi, mikä onkin luonnollista, kun pitää alkaa itse hallita toimenpiteitä, tutkimuksia ja diagnooseja. Tässä kohtaa opettajien merkitys kasvaa valtavasti, kun sama kliininen opettaja on vastuussa useista eri harkoista ja eri taitojen oppimisesta. Tätä kautta myös malli valmistuunesta lääkäristä alkaa saada muotoaan, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, kuinka asiantunteva, empaattinen ja kandiystävällinen opettaja on. Klinikassa viikko menee yleensä niin, että aamuisin on pari tuntia luentoja, jonka jälkeen noin kolmesti viikossa on pakollisia harkkoja. 

Lisäksi klinikkaan kuuluu kurssikohtaisesti vaihteleva määrä erilaisia itsenäisesti omalla ajalla tehtäviä pakollisia opiskelutapahtumia. Näihin kuuluvat tutkittavat potilaat sekä päivystyksen ja poliklinikan seuraaminen.

3. Miten kurssit on jaoteltu?

Preklinikassa mennään ihan aihealueen mukaan siten, että vuoteen mahtuu muutamia isompia kokonaisuuksia ja sitten semmoisia pikkukursseja. Isompia kokonaisuuksia ovat anatomia (monta kurssia), biokemia (monta kurssia), fysiologia, neurotieteet, mikrobiologia ja farmakologia. Pieniin kursseihin lukeutuvat esimerkiksi kieliopinnot, embryologia, anatominen radiologia, ympäristöterveydenhuolto ja sen semmoiset. Tarkemmin käy lukemassa täältä. 
Klinikassa homma on jaoteltu erityisalojen mukaan ja isommat kokonaisuudet, kuten kirurgia ja sisätaudit, elinkohtaisesti. Sisätaudeista ja kirurgiasta saa kummastakin yhden arvosanan, joka pohjautuu useisiin tentteihin eri aloilta. Tarkan ajankohdan klinikan eri oppiaineista löytää opinto-oppaasta

Opintoihin kuuluu myös tietty määrä harjoitteluita eli amanuenssuureja. Monet alkavat manuilemaan 3. vuoden jälkeen, mutta tietyille aloille on mahdollista päästä jo 2. ja miksei 1. vuoden jälkeen.


4. Miten paljon on itsenäistä opiskelua?

Kuten tuossa vähän sivuttiinkin jo aihetta, niin itsenäistä opiskelua on. Toki kaikki se työ, mitä tekee vapaa-ajalla opiskellessaan luentoja tai lukiessaan kirjoja, mutta myös potilaita, päivystystä ja poliklinikkaa. Leikkauksia voi käydä seuraamassa niin paljon kuin sielu sietää, kunhan leikkaavalta kirurgilta saa vain luvan osallistua. Esimerkiksi kirurgiassa ja sisätaudeilla täytyy molemmissa seurata päivystystä 30 tuntia eli vuoden aikana yhteensä 60 tuntia, ei mitenkään mahdoton. Naistentaudit ja synnytysoppi -kurssilla tulee seurata kolme synnytystä. 


5. Kuinka paljon potilaskontakteja on opiskeluiden aikana?

Potilaskontakteja tulee väkisin kliinisten opintojen aikana kymmeniä vuodessa, kun on pienryhmissä esiteltävät potilaat sekä omat tutkimuspotilaat. Kuopio onkin tunnettu siitä, kuinka meiltä valmistuneet ovat käytännön hommissa jo hyvin perillä. Kolmosen aikana opetellaan ottamaan anamneesi, ottamaan valtimoverinäyte, tekemään perustutkimus, tikkaamaan, tekemään neurologinen status sekä alakohtaisesti eri tutkimuksia. Myöhemmissä vaiheissa opetellut tutkimukset ja toimenpiteet spesifiöityvät alan mukaan. Jo preklinikassa pääsee harjoittelemaan lääkärin perustaitoja, kuten EKG:n mittaamista, laskimoverinäytteen ottoa, auskultointia ja korvien, suun ja silmien tutkimista. Preklinikassa "potilaana" on kuitenkin omat uhrautuvaiset kurssikaverit. Vuosittaisissa terveyskeskusjaksoissa tulee toki sitten omat potilaat. Nelosen jälkeen on ensimmäinen työkynnys ylitetty (olettaen että kurssit kunnialla läpi), joten silloin saa toimia lääkärin sijaisena osastolla ja tehdä päivystyksiä riippuen ilmeisesti hieman paikasta. Vitosen jälkeen saa toimia terveyskeskuslääkärin sijaisena. Töissä ollessa potilaskontakteja tulee luonnollisesti useita. Työkynnykset ovat samat kaikissa lääkiksissä.



6. Onko hajautusta ja miten se toimii?

Nyt on vaikee! Itseänikin kiinnostaisi vastaus tähän kysymykseen. Valitettavasti ihan hirveästi en osaa tästä kertoa, sillä jälleen me olemme ensimmäinen kurssi, jota tämä laajalti koskee. Sen verran olen huhupuheita kuullut, että hajauttamisesta tulee hyvin arkipäivää etenkin joissain kursseissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kurssin ajaksi osa kurssistamme muuttaa Joensuuhun ja osa Jyväskylään, jossa opetus kyseiseltä alalta tapahtuu. Osa kurssista jää Kuopioon, etusijalla luonnollisesti perheelliset. Mielestäni tämä on vain hyvä asia, sillä jo opiskeluaikana pääsee tutustumaan eri sairaaloihin ja mahdollisesti eri toimintamalleihin sekä useampiin lääkäreihin. 



7. Kuinka opiskelijaystävällinen Kuopio on kaupunkina?

Loppuen lopuksi kaikista kaupungeista valmistut lääkäriksi ja vielä samassa ajassa, joten itse keskittyisin tähän kysymykseen tärkeimpänä. Valitse kaupunki, joka viehättää ja jossa voit kuvitella itsesi elämässä vähintään kuusi vuotta, mutta älä pelkää tuntematonta ja uskalla lähteä kauemmaksi omasta kotikaupungistasi. Kokemuksesta voin sanoa, että se tuo paljon! 
Kuopiohan on lääkiskaupungeista pienin, mutta ehdottomasti paras! Puolueetonta näköantaa asiaan on ehkä vähän vaikea lähteä hakemaan. Aikaisemmin julkaisemani ylistyspuhehan löytyy täältä.
Kiirestä metropolia etsiskelevälle Kuopio voi olla väärä valinta, mutta luonnosta ja helpoista etäisyyksistä nauttivalle nappivalinta! Kuopio tarjoaa mielestäni (suomalaisessa mittakaavassa) ison kaupungin palvelut, keskusta-asumisen luonnon helmassa ja laajan opiskelijapiirin. Kuopiosta löytyy paljon eri alojen opiskelijoita, joten tapahtumia löytyy varmasti niitä halajavalle. 
Miinusta tulee julkisesta liikenteestä, mutta pyörä onkin ehdottomasti kätevin peli täällä!


Herraisä että oli pitkä tektsi, toivottavasti jaksatte lukea. Jos ette, niin katsokaan ainakin nätit kuvat Kuopiosta! Tsemppiä hakuihin ja päätöksiin kaikille!




6 kommenttia :

  1. Oon kerran pienenä käynyt Kuopiossa, jäi silloin kaupungista ihan tosi hyvät fiilikset - ne järvet ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! Niihin ihastuin heti alkuun, ohan se nyt vaan hienoo <3

      Poista
  2. Tää postaussarja on ihan tosi hyvä idea! Itse kirjoitan tänä keväänä ylioppilaaksi ja haen lääkikseen tänne Kuopioon :) Kaikki vaihtoehdot on kuitenkin vielä avoinna niin kiva kuulla millaista meno on muissa kaupungeissa ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla! Hyvä idea ;) Kannatan Kuopiota luonnollisesti, meillä on tosi paljon käytännön opetusta ja isosta kurssista huolimatta todella hyvä henki kurssin kesken ja kurssien välillä! Tervetuloa ja tsemppiä lukemisiin! :)

      Poista
  3. Hyvä postaus! :)
    Minua olisi vielä muutama kysymys:
    1. Millaisia tentit ovat ja kuinka usein niitä on?
    2. Miten arvostelu toimii? Onko käytössä 1-5- vai vai hyväksytty/hylätty -systeemi? Onko kursseista läpi pääseminen rankkaa ja annetaanko palautetta myös kirjallisesti/suullisesti?
    3. Millainen lääkiksen ilmapiiri on? :D Kilpailua, suorittamista, yhteishenkeä, toisten tukemista? Onko paljon opiskelijatapahtumia, entä yhteistyötä muiden alojen kanssa?
    4. Opiskelijoista kyselin jo aikaisemmassa postauksessa, mutta olisi kiva tietää muidenkin yliopistojen meiningistä. Onko homogeenistä sakkia vai paljon erilaisia ihmisiä, ikäjakaumaa jne...
    5. Mitä mieltä olit tuutoroinnista ja tuesta opintoihin yleensäkin? Nykyisissä opinnoissani olen ollut vähän hukassa ja olen joutunut ottamaan paljon selvää itse, mikä ei välttämättä ole huono juttu, mutta olen ollut kyllä tosi kujalla käytännön asioissa, lähdeviitteissä jne. :D
    6. Mitä mieltä olet Kuopion yliopiston palveluista? YTHS:n hitaus/nopeus, kirjaston kirjojen saatavuus?

    Tästä aiheesta voisin kysellä loputtomiin :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyviä kysymyksiä! Nämä varmasti kiinnostavat monia, niin voisin vastata niihin tänään ihan postauksen muodossa :) Tosi kiva, kun tulee kysymyksiä, vastaan mielelläni!

      Poista